30 kesäkuuta 2012

Hän on hullu part 2

Viime postauksessa totesin taloudessamme asustelevan neidin olevan hieman psykopaatti. Olen havainnut myös erään herrakoiran seonneen näin ajan saatossa. Ymmärrän tämänmoisen vanhuuden sekoamisen täysin, sillä jokaiselle meistä tulee ajan mittaan hieman dementiaa, tai muuta vanhuuden merkkejä. Mutta kun kyseessä on näinkin ikinuori herra vanhapentu (?), vanhuuden epäileminen ei ole mielestäni ajankohtaista, vielä. Kopo kun on niin pieni ja suloinen mr harmaahapsu:3


välillä hän luulee olevansa opossumi...

...tai vampyyri:)

Hulluudesta huolimatta, kaaliaivot, olette aina miun syrämmessäni♥


ps. Minun olisi ehkä aika suorittaa Kojon lopullinen karstaus, jotta Kopokki pääsisi viimeinkin kesäkuosiinsa (näin sopivasti kesän puolivälissä:D)

29 kesäkuuta 2012

Hän on hullu

Otsikon mukaisesti olen todennut hyvin moneen kertaan huoneessani asuvan neidin olevan pienesti sekopää. Onneksi olen saanut myös kuvamateriaalia tästä, jotta saisimme määriteltyä kyseisen henkilön aivokapasiteetin.

Turvallinen ulostulo, heh heh.





Aivokapasiteetin keskimääritys: -58,04.

ps. Tässä ei ole koko totuus. Luulisin omistavani jossain tietoshärvelin salaperäisissä sopeissa hämärempiäkin kuvia, mutta olen pahoillani, olen laiska, kuten olen jo lienenyt joskus sanoneeni. Olen pahoillani.

23 kesäkuuta 2012

Vuosi sitten...

... Alma lunasti kuninkaallisuutensa tähän taloon. Neiti kuningatarprinsessa (?) on siis riehunut täällä jo vuoden.

Muistan hyvin selvästi, kun olimme jyrsijäkanikuumeessamme meinanneet jo edellisenä päivänä ostaa hamsterin, mutta minun epäröintini tarkan harkintani takia (vietimme kaupassa puoli tuntia:D) päätimme tulla toiste käymään. Seuraavana päivänä kuitenkin äite sanoi (jotain tähän suuntaan), että jos nyt mennään hakemaan pupu. Näin jälkikäteen tuntuu melko mahdottomalta, että äiti voi ehdottaa mitään sellaista. :D 

Ensin käytiin Kuljun kartanosta hieman kapineita, mitä pieni pupu tarvitsee näin ensialkuun. Sen jälkeen haimme Alman ideaparkista. Muistan, kun jäin Alman ja pahvilaatikon kera eläinkaupan tiskin eteen, ja pikkuruinen Alma yritti hypätä pois sieltä. Hän oli silloin hyvin hellyttävä ♥ Ja on toki edelleen. 


ensimmäinen kuva almasta:) nuo mun levittelemät heinät ja purut on aika säälittäviä:D
 Anteeksi tuo laaduton kuva. Käteni varmaankin tärisivät innostuksesta, uskoakseni. 
Alma pitää wcpaperin möyhyämisestä;)
hän on hyvin vauhdikas:D
Tuhmeliini.
Tämän päivän Alma:) (valeraskaudesta johtuvan puolikaljun vatsakarvan ja kaulamakkaran kanssa:D). On se kasvanut:')
 Vuosi neiti Alman kera on ollut kovin antoisa. Toivottavasti ensi vuosikin on

ps. WIHIII, 50. postaus:D

18 kesäkuuta 2012

Neidin uusi koppero ja muuta huisin hupaisaa

Olen saapunut leiriltä hyvin väsyneenä (mutta en toki tunnusta valvoneeni, ei en toki) ja toin tuliaisena pienimuotoisen lunssan. Leiri oli yllättävän hieno, kiitos kaikki ihmiset siitä. <3 Nyt palaan normaaliin (lue: epänormaaliin) arkeen.

Tästä siis eläinuutisiin. Alma yllätti meidät viime viikolla hurjasti olettamalla, että pian hänelle tulee pentuja. Oli melko hykerryttävää löytää neiti nyhjäämästä kopistaan karvakasan keskeltä. Onneksi niinkutsuttu valeraskaus loppui aivan pian (minun jo lähdettyä leirille, keh keh). Neiti piristyi äiskän (ja muiden..) hoidossa ja pomppikin jo pian iloisesti. Jossain netissä luki, että koppi täytyy tyhjentää hienovaraisesti, ja pian äiskä osti hänelle aivan uuden kopin, tällä kertaa mallia puukoppi. Sen käyttötarkoitus on tosin hieman eri. Sen sisäpuolta käytetään varastona, katto on lepotarkoitukseen. En aivan ymmärrä tätä logiikkaa, mutta en valita. 

(Tiedän, blogger kakkii taas kerran näiden fonttien kanssa, en tykkää :c) 
 Tässä siis Alman uusi koppi. Faunattaresta, toivottavasti kestää hieman pidempään kuin iänikuiset pahvimörskät.. ;)

Almaa väsytti kovasti.
  Ennen leiriä pomputin Almaa ja räpsin taas hiukkan kuvia.

Tiedän, kanini on hyvin kaunis <3


Päätön.
 Kopo on säilynyt tietääkseni iloisena itsenään, meidän pikkuruinen halipappa (?♥). Hän kun ei protestoi kovin äänekkäästi (toisin kuin sisällä kuningattarellisessa korkeudessaan elävä neito) ja pyrkii usein ilmoittamaan ääntä sisältävät ilmoitukset kopissa.


Tämän myötä toivotankin teille, rakkahat lukijani, myös Hyvää Juhannusta joka iikalle (jos blogiani lukee tällä hetkellä jonkin sortin Iikka, sehän olisi suuri kunnia) sillä luulen, että postailu jää sitä ennen välistä, heh keh. ;)

Ps. Leirilläkään en täysin päässyt eroon karvaisista ystävistämme (heh heh), vaan vartiokoirina toimivat muun muassa Mustakorva, Nuppu sekä Aada. Hyvin rakastettavia olentoja. (:

Pps. Epäilen Alman lajia. Luulen hänen olevan jotain koiran, minipossun ja kengurun väliltä. Tänään hän nimittäin nukkui jokseenkin pötkylästi, ja muistutti hieman koiraa. Hmmm.

12 kesäkuuta 2012

Minulla on tylsää...

... joten ajattelin rustata jotain vakavaa blogiini. No, eihän siitä tietenkään tule mitään, minähän olen tunnetusti kovin epävakava henkilö. Njaa, elämäni näin kesäaikaan näyttää hyvinkin tylsältä, en ole tehnyt mitään merkittävää. Olen leikkinyt ison kameran kera, koira on päässyt lenkille (kappas) sekä rusakko on ollut tuhma ja sotkenut (kyllähän hänkin on päässyt kohtalaisesti myös häkkyrän ulkopuolelle riekkuloimaan). Taitaa olla neidillä teini-ikä kukkimassa, voih-voih. Onneksi on myös tapahtunut jotain tavattoman mukavaa. Veljeni meni naimisiin viime lauantaina, ja olen iloinen. Häät olivat todella hienot ja kauniit, sääkin oli oikein suloinen. Olin tärkeässä riisityössä, jonka suoritin erinomaisesti. Veljeni ja hänen morsiamensa ovat niin soma pari. ♥ :) Näin, nyt laitan muutaman hyvin viisaan ja erinomaisen omalaatuisen kuvan, joista saatte jonkinmoisen käsitteen eläimistömme aivokapasiteetista. 


Satun usein ottamaan tällaisia jokseenkin outoja otoksia Alman seikkaillessa ympäriinsä c:

Nää on ehkä parhaita :3




Juuri näin (noh, ehkei Koira sentään ole niin sekava kuin se Jänis). Sen lisäksi sain tässä taannoin kevennettyä koiraan muhkeaa turkkia. Hän omistaa kaksi harjaa, jonkinasteisen karstan sekä kaksipuoleisen harjan. Eipä koirassa muuta eroa näin kuvassa näe, mutta takajalan karvat kevenivät, heh. Ajattelin lisätä tähän väliin niinkutsutun ennen-jälkeen-kuvasarjan, mutta kuvista ei valitettavasti saanut selvää, kumpi oli ennen ja kumpi jälkeen:D Yritän vielä saada kuollutta karvaa pois, mutta takkuja ei saa millään vatsapuolelta koiran omanarvon tietoisuuden takia. Hän nimittäin antaa ns. pakit kaikenmoisille saksivälineille. Laitan kuvan vielä välineistä, joilla saan suurimmat villatupsut poies.





Antakkee toki vielä vinkkauksia, kuinka mieleltään herkän koiran masukarvoja saa selviksi tai takkuja pois! Kiitän.

Ps. Lähden torjantaina leirille, joten minua ei sunnuntaihin mennessä ainakaan kuulu. Elkää huoliko, tulen takaisin.

06 kesäkuuta 2012

Kuvat kuuluvat kesään

Olen laiska. Luulen etten jaksa kirjoittaa tähän postauskeen koirankarvan vertaa tekstiä, sillä kesäloma on lamauttanut itsekurin sisässäni, mutta yritän hillitä itseni sen suuremmilta paheilta. Kuvat puhukoot puolestaan.

Kopo, pieni halipyöriäinen :3





Kesän lapsi mä ooooooon..
Etsi kuvasta koira.
Näinpä juuri. Olin siis ulkoiluttamassa kameraa ja koiraa. Älynväläyksenä laitoin kameraan hihnan, sillä käteni olivat hiukkaisen täynnä, koskapa mukaan tarttui myös sateenvarjo, joka osoittautui hyvinkin tarpeelliseksi näin kesäsäässä. Loppuun vielä muutaman kuvan eiliseltä, jolloin Alma oli tuhma ja tuhosi kuvaamataidossa valmistamani hienon kansion (joka ensinnäkin on valmistettu paperista, ja toiseksikin eh, eh, minullahan aina on kamera kourassa, kun sattuu jotain tällaista hassunhauskaa). Ei siis siitä tilanteesta yhtä ainutta kuvaa. Siitä piti nyt niin välttämättä kertoa.

tää on jotenkin jänskä kuva c:
Heh, noi kaikki Alman kuvat olikin Lauran ottamia:D Mutta, yritän syvästi syventyä blogiin, jotta te, rakkaat lukijani, saisitte jotain elämää suurempaa tästä blogista irti (öh, sitä ei liene tapahtuvan lähitulevaisuudessa, vaikka kuinka uhoan:P). Nauttikaamme kesän iloista, ja myös vaihtelevasti kesälomasta, kullakin oma kesänsä heh.

ps. Kuulin näin facebookissa surffailessani, että pian alkaa (näin sherlokkina ja suurenmoisella englannintaidolla ymmärtääkseni) viimeinen kausi Koirakuiskaajaa. :( Olen surun mustaama. Onhan Cesarin sarja ehkä parhaasta päästä, mitä televiissiosta tulee. Nyyh, kamalaa.

01 kesäkuuta 2012

Kesä totta maar on täällä.

Aivan mainiota kesäkuuta näin alkuun. Keli ulkona näyttää todella kesäiseltä. Lumisade, ei räntäsade tästä vielä puuttuu. Sitten lämpimät kesäunelmani olisivat tuhon omat. Kesä, olisit siis niin kiltti ja tulisit takaisin pian♥?


Lisään tähän väliin väärään kohteeseen tarkennetun kuvan, joka ei liity mihinkään, ja jonka funktiota en ymmärrä minäkään. Saattaa olla jotain yhteyttä Edvard Munchin Huutoon.


Tänään oli viimeinen koulupäivä, ja huomenna vehreä kesälaidun siintää silmissäin (tosin todistus kädessäni, jonka en odota olevan täynnä erinomaisia arvosanoja).  Suunnitelmissani on hölläilyä neiti Alman kanssa (jonka näköispatsas ilmestyy pian blogiini) ja pitkiä lenkkejä. Mmmmmm, ja tietysti hyviä unia ja ruokaa ja Lauran ranta. ;) Ihan muutama leiri on sinne tungettava väliin. Here i am coming, summer!